1,7 miljoonaa ja hot dog kaupan päälle

Mitä oikein tapahtui

BBC uutisoi, että FIFA:n pääjohtaja Gianni Infantino kommentoi vuoden 2026 MM-finaalin lippuhinnoittelua heittämällä ilmoille quipin henkilökohtaisesta hot dog -tarjoilusta – ikään kuin se jotenkin perustelee sen, että lippujen hinnat voivat kivuta 1,7 miljoonan dollarin tuntumaan. Konteksti on epäselvä: oliko kyse ironiasta, itseironisesta huumorista vai jostain muusta, ei ole varmuudella tiedossa. Mutta luku itsessään on todellinen.

Iltalehden mukaan kyseessä on kalleimpien lippujen huipputaso – ei siis se, mitä tavallinen katsoja maksaa. Silti: kun MM-kisojen lippuhinnoittelu ylipäätään nousee puheenaiheeksi näillä luvuilla, on selvää, että jotain on mennyt pieleen siinä, miten jalkapallon suurin turnaus hinnoittelee itsensä tavalliselle fanille.

Oikea ongelma on muualla

2026 MM-kisat pelataan Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Turnaus on jo lähtökohtaisesti kallis: lennot, majoitus ja elinkustannukset erityisesti Yhdysvalloissa ovat eurooppalaiselle tai afrikkalaiselle fanille massiivinen este. Kun päälle ladataan vielä lippuhinnoittelu, joka tuntuu suunnitellun ensisijaisesti yritysvieraanvaraisuuden ja varakkaiden yksityishenkilöiden ehdoilla, tavallinen fani jää yhä kauemmas stadionin portilta.

FIFA on jo vuosia puhunut jalkapallon demokratisoinnista ja siitä, että peli kuuluu kaikille. Infantinon hot dog -kommentti – oli se sitten vitsi tai ei – tiivistää tahattoman hyvin sen ristiriidan, joka FIFA:n puheissa ja teoissa vallitsee.

Mitä tästä jää käteen

Infantino ei todennäköisesti toimita kenellekään hot dogia henkilökohtaisesti. Mutta 1,7 miljoonan dollarin lippuhinnat ovat se asia, josta kannattaa puhua – ei pääjohtajan yksittäisestä heittomerkistä. Kun MM-finaalin lippu maksaa enemmän kuin useimmat ihmiset tienaavat kymmenessä vuodessa, kysymys kuuluu: kenelle tämä turnaus lopulta on?

Infantino ei vastannut siihen kysymykseen. Hot dog ei riitä vastaukseksi.