Mwepu Ilunga tiesi täsmälleen mitä teki

Klippi on pyörinyt vuosikymmeniä samalla saatteella: katso, kuinka zairelainen pelaaja juoksee ulos puolustusmuodostelmasta ja hakkaa pallon pois ennen kuin Brasilia ehtii ottaa vapaapotkun. Tarina menee, että hän ei ymmärtänyt sääntöjä. Viisikymmentä vuotta samaa naurua.

Mwepu Ilunga ymmärsi säännöt täydellisesti.

Ilunga sanoi myöhemmin L'Équipelle suoraan: hän halusi punaisen kortin. Tuomari antoi keltaisen. Protesti epäonnistui juuri sillä tavalla, jolla se oli tarkoitettu onnistua – poistumalla kentältä.

Zaire – maa, jota kutsutaan nykyään Kongon demokraattiseksi tasavallaksi – oli pelannut MM-kisojen avauspelinsä Skotlantia vastaan ja hävinnyt 2–0. Ilunga sanoi joukkueen olleen tyytyväinen suoritukseen. Sitten tuli tieto palkkioista.

Ilunga syytti presidentti Mobutu Sese Sekon hallinnon lähipiiriä pelaajille kuuluneen bonusrahan kaappaamisesta. Kenelle rahat tarkalleen päätyivät, ei ole selvitetty – Ilunga esitti syytöksen, ei tuomioistuin. Mutta hänen omat sanansa kertovat, mitä hän tunsi: 'En enää pelaa. Miksi pysyisin kentällä ja ottaisin riskin, etten pääse kotiin, kun ne – ne jotka ottivat rahojamme – katsovat meitä rauhassa katsomosta?'

Ilunga kertoi myös, että joukkueelle lähetettiin presidentinvartijoita, jotka välittivät viestin: jos Zaire häviää Brasilialle neljällä maalilla tai enemmän, pelaajat eivät pääse palaamaan kotiin. Tämä on Ilungan oma kertomus, jonka ESPN ja muut mediat ovat raportoineet. Se ei ole riippumattomasti vahvistettu tosiasia.

Siinä kontekstissa vapaapotkuhetki näyttää aivan erilaiselta. Ilunga ei panikoinut. Hän laski. Punainen kortti olisi ollut ulospääsy – pois kentältä, pois tilanteesta, ehkä pois vaarasta. Tuomarin keltainen kortti sulki sen oven.

Mwepu Ilunga syntyi 22. elokuuta 1949 ja kuoli 8. toukokuuta 2015. Hän ei elänyt nähdäkseen, kuinka klippiä alettiin viimein tulkita uudelleen. Mobutu Sese Seko hallitsi Zairea vuodesta 1965 vuoteen 1997 ja kuoli samana vuonna.

Se mitä Gelsenkirchen'in Parkstadionilla tapahtui kesällä 1974 ei ole tarina pelaajasta, joka ei tiennyt missä oli. Se on tarina pelaajasta, joka tiesi täsmälleen missä oli – ja yritti päästä pois.